Koiran rauhallinen yksinolo syntyy harjoittelulla

Jokainen koira tulisi osata jäädä yksin kotiin rauhallisena ja tyytyväisenä, riippumatta jääkö koira lähes päivittäin vai ainostaan harvakseltaan yksin kotiin. Koira ei välttämättä opi rauhallisen yksinolon itsestään, vaan koira tarvitsee usein apua oikean mielentilan löytämiseen. Varaa siis tarpeeksi aikaa yksinolon harjoitteluun, ennen kuin on aika jättää koira ensimmäistä kertaa yksin kotiin.

Aikuinen koira, joka osaa jäädä rauhallisena yksin kotiin voi olla hyvä roolimalli pennulle. Kunhan meno ei muutu villiksi leikiksi, kun ovi sulkeutuu.

Milloin on hyvä aloittaa yksinolo-treenit?

Itse aloitan harjoittelun heti, kun pentu on kotiutunut ja tuntee olonsa turvalliseksi uudessa kodissa. Meillä pennulle on aina varattu oma, rajattu tila yksinololle. Meillä tämä tila on kodinhoitohuone, missä meillä on käytössä portti rajaamaan tila muusta talosta, mutta esimerkiksi pentuaitaus toimisi yhtä hyvin. Rajattu tila on helpompi hallita kuin koko asunto/talo, ja pennulle on usein helpompaa rauhoittua hieman pienemmässä tilassa. Pentua ei kuitenkaan tule sulkea liian pieneen tilaan tai häkkiin.

Voi myös syntyä tilanteita, jolloin aikuiselle koiralle pitää opettaa yksinolo joko kokonaan uudelleen, tai vahvistaa yksinjäämisen taitoa, jos aikuista koiraa ei esimerkiksi ole hetkeen jätetty yksin kotiin. Samat askeleet ja asiat pätevät niin pennun kuin aikuisen koiran yksinolo-opetuksessa. 

Veikeä ilme ja sohvan pieni pureskelu ei anna parhaat lähtökohdat yksinolo-treeneille. Kannattaa siis valita rauhallisempi hetki harjoittelulle.

Mistä yksinolon opettaminen on hyvä aloittaa?

Oikea mielentila on tärkeä asia onnistuneelle yksinololle. Koiralla tulisi aina olla turvallinen ja rauhallinen olo, kun se on yksin kotona. Harjoittelen aina yksinolon mielentilaa vahvaksi, ennen kuin jätän pentua yksin kotiin. 

Aloitan yksinolo-treenit sellaisena hetkenä, kun pentu on hieman väsynyt. Seuraan pennun vireystasoa, ja kun pentu rupeaa väsähtämään, pyydän pennun sille rajattuun tilaan, jotta pentu voi asettua nukkumaan siellä. Näin pentu oppii, että tämä tila on hyvä paikka nukkumiselle. 

Aikuinen koira ei aina väsähdä yhtä selkeästi kuin pentu, joten aikuisen kanssa alkutilanne voi olla hieman vaikeampi kuin pennun kanssa. Aikuisen koiran kanssa voi siksi olla hyvä käydä kävelyllä ja/tai tehdä pieni treenituokio, ennen yksinoloharjoitusta, jotta tiedät ettei koiralla ole paljon purkamatonta energiaa.

Jo ensimmäisten kertojen jälkeen, kun koira on asettunut lepäämään sille rajattuun tilaan, kokeilen sulkea portin. Eli koira jää itsekseen portin taakse. Jos koira reagoi portin sulkemiseen, voin alkuun tehdä niin, että jään itse portin sisäpuolelle koiran kanssa. Odotan että koira asettuu uudelleen, ja poistun vasta sitten portin toiselle puolelle. Alkuun en juuri puuhastele mitään, kun koira on jätetty portin taakse, mutta pikkuhiljaa rupean puuhastelemaan omia juttuja. 

Alkuun pidän porttia suljettuna ainostaan lyhyen hetken, ja pidennän sitten hiljalleen tätä aikaa. Pyrin siihen, että koira olisi koko ajan rauhallinen. Jos koira esimerkiksi ehtii ruveta ääntelemään, tai se pyrkii tilasta pois, on koiran mielentila jo väärä. Tällöin voi olla hyvä keskeyttää harjoitus, ja miettiä miksi yksinoloharjoitus ei tällä kertaa onnistunut. Oliko koira huonossa mielentilassa heti alusta? Jätettiinkö koira kiireellä portin taakse? Oliko aika liian pitkä? Pyri seuraavalla kerralla helpottamaan harjoitusta, voit esimerkiksi lyhentää aikaa.

Kun on aika avata portti, niin tämä olisi hyvä tehdä, kun koira on rauhallisessa mielentilassa. Portin voi hyvin avata, vaikka koira edelleen nukkuu. Portin avaamisesta ei muutenkaan kannata tehdä mitään numeroa, kuten innostaa koiraa tai kutsua sitä tulemaan.

Kun koira osaa jäädä rauhallisesti omaan tilaan, on aika ruveta poistumaan ulos ovesta. Ole alkuun vaan hetken pois ja pidennä sitten hiljalleen aikaa. Jos olet epävarma miten koira suhtautuu yksinoloon, kun olet poissa, niin tähän löytyy erilaisia seuranta-mahdollisuuksia. Markkinoilla on tarjolla useita verkkosovelluksia, joiden avulla voit esimerkiksi seurata koiraa videon välityksellä.

Jollekin koirille voi antaa ruualla täytetyn aktivointilelun, kun koira jätetään yksin. Joskus tällaiset virikkeet voivat kuitenkin olla enemmän hallaksi kuin hyödyksi.

Virikkeitä yksinolon ajaksi?

Koiralle on parasta, että se on rauhallinen yksinolon aikana. Tämän takia virikkeiden lisääminen yksinoloon kannattaa harkita tarkkaan. Pennulle jätän kuitenkin aina leluja ja puruluita yksinolon ajaksi, jotta pennulle on tarjolla sallittua pureskeltavaa. Puruluuksi valitsen aina tarpeeksi ison puruluun, jotta tiedän varmuudella, ettei pentu syö sitä kokonaan yksinolon aikana. Näin ei synny vaaratilanteita, kuten että pentu esimerkiksi hotkaisee luun.

Saatan itse myös antaa niin pennulle kuin aikuisille koirille ruualla täytetyn aktivointilelun, meillä tämä on yhtä kuin täytetty ja pakastettu Kong-lelu. Tämäntyyppinen virike ei kuitenkaan sovi kaikille, joten kannattaa tarkkailla miten koira käyttäytyy, kun on saanut lelun tyhjennettyä – hakeeko koira lisää tekemistä vai onko koira tyytyväinen ja asettuu lepäämään? Tarkoituksena ei ole, että koira tarvitsee jatkuvasti jotain tekemistä yksinolon aikana, joten sitä ei kannata sille myöskään opettaa.

Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Agria Eläinvakuutuksen kanssa.