Miltä näyttää, kun varpaan syvä koukistajajänne on vammautunut?

Eräänä syyskuisena torstai-iltana Devin liikkui epämääräisesti ja aamuun mennessä ontuma oli jo selvä. Devin oli ilmeisesti satuttanut jalkansa, kun pääsi juoksemaan puoliveljensä kanssa hetken. Huomasin melko pian, että toinen keskimmäisistä varpaista oli epänormaalissa asennossa, hieman pystyssä.
Loukkaantuminen tapahtui torstaina 27.9. ja sain seuraavalle maanantaille (1.10.) ajan Mikael Moreliukselle tuonne "naapuriin" (Sipoon Pieneläinklinikka Morelius). Ontuma oli siinä vaiheessa jo hävinnyt, mutta varpaan asento oli edelleen epänormaali. Selvisi nopeasti, että varpaan syvä kokistajajänne on joko irronnut tai mennyt poikki (vasen takajalka, kolmas varvas eli toiseksi sisin varvas).
Istuessa varpaan epänormaali asento näkyy erityisen hyvin
Varpaalle ei lähdetty tekemään mitään, vaan se sai jäädä törröttää niin kuin se nyt edelleen tekee. Tapahtumasta on tätä kirjoittaessa noin 8 viikkoa, eikä varvas ole vielä esimerkiksi jäänyt lenkillä mihinkään kiinni epänormaalista asennostaan huolimatta. Varpaan antura on toistaiseksi pysynyt ehjänä, vaikka kulutuspinta on muuttunut (ainoastaan karvat ovat kuluneet pois).
Kuvasta näkyy miten karva on kulunut pois, mutta antura on ehjä.
Devin on ehtinyt käydä kahdesti Patricialla (fyssarilla) tapahtuman jälkeen, eli 15.10. ja 19.11. Etupäässä on ollut vähän enemmän kireyttä, mutta vielä on liian aikaisinta sanoa, että mahtaako varvas aiheuttaa tämän. On oletettavaa, että kropan käyttö on erilainen kuin aiemmin, kun yksi varvas on pois pelistä.
Edestä näkyy selvä ero kynsien "korkeudessa".

Paluu arkeen

Ensimmäiset noin kuusi viikkoa tapahtuman jälkeen Devin sai nopeasti ontuman loputtua palata normaaliin arkeen, tarkoittaen normaaleja lenkkejä, myös vapaana juoksemista. Koska jänne on kokonaan rikki (poikki/irronnut), niin se ei aiheuta kipua akuuttivaiheen jälkeen ja tämän takia ei ollut tarvetta pitkälle sairaslomalle tai kuntoutukselle levon merkeissä.

Kaikki treenaaminen pidettiin ensimmäisen n. kuuden viikon ajan tauolla, poikkeuksena pieniä tunnari-treenejä ilman perusasentoja. Devin ei siis tehnyt asentoja tai mitään muuta "ohjattua" minun toimesta. Ajatuksena tässä oli antaa Devinille aikaa tottua liikeratojen muutokseen, mitä varvas voi aiheuttaa (tämä oli Patrician määräyksien mukaan).

Reilun kuuden viikon jälkeen tapahtumasta Devin pääsi tekemään ensimmäistä kertaa agilitya sekä tokoa, muttei mutkaputkia, kontakteja tai nopeita pysähdyksiä alkuun. Tätä kirjoittaessa Devin on vasta treenannut vajaan kahden viikon ajan. Kaikki on toistaiseksi mennyt hyvin ja lisään hiljalleen treenien määriä ja rasitusta.
Kun varpaan syvä koukistajajänne vaurioituu, varvas nousee ylös. Kuvassa Devin seisoo.

Kommentit

  1. Hei! Jännevammoja googlatessa törmäsin tähän postaukseesi. Tämä Devinin varvas ja vamma näyttää aivan samalta (saman jalan sama varvaskin) kuin minun kelpielläni. Huomasin kynsiä leikatessa muutama viikko sitten, ei ole oireillut mitenkään, ortopedin tutki ja diagnosoi pinnallisen koukistajajänteen vammaksi. Selailin blogiasi läpi, mutta tästä ko. varpaasta en muita mainintoja löytänyt, onko tämä haitannut mitenkään Devinin elämää ja harrastamista? Lähinnä mietityttää juurikin agilityuran jatko..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Tämä kyseinen varvas ei ole lainkaan vaivannut Deviniä, ja varvas on edelleen samassa asennossa kuin tämän julkaisun kuvissa. Devin on tehnyt sekä tokoa että agia tämän varvas-vamman jälkeen, mutta muut varvas-ongelmat ovat aika-ajoin aiheuttaneet saikkuja, joten harrastaminen on ollut katkonaista.

      Toivottavasti teilläkin pysyy varvas oireettomana!

      Poista
    2. Hei, kiitos vastauksesta! Kiva kuulla, ettei tämä varvasvamma ole aiheuttanut ongelmia. Ehkä alkaa jo olla vähän toiveikkaampi olo harrastusten suhteen :)

      Poista

Lähetä kommentti