Kertomus Tinon hännästä

Tinon syksyllä alkaneet oireillut tulevat esiin varsinkin hännän kautta. Häntä toimii niin kuin viisarina ja onhan häntä muutenkin yksi tärkeä osa koirasta, kun tulkitsemme koiran tunnetiloja. Mutta voiko häntä myös valehdella? Mitä jos häntä viestii muuta kuin mitä silmät ja ilme viestii?

Tinon selkein oire ongelmien alkaessa oli hännän taipuminen jopa vatsan alle jalkojen väliin. Tämä tapahtui/tapahtuu edelleen treenatessa (niin kotona kuin treenikentällä), ruokinta-aikoina, jumpatessa sekä kaikissa tutkimuksissa. Näissä tilanteissa häntä ei siis ole aiemmin roikkunut tai mennyt koipien väliin. Nyt kun puhun treenaamisesta, niin kyseessä on kevyestä treenistä; pientä seuruuta, tunnaria tai ihan jo treenikentällä olemista.

Tällainen hännänasento ei ole Tinolle normaalia. Kuva otettu marraskuussa 2017.

Muistat ehkä että Tino aloitti kipulääkekuurin käytyään neurologin luona ensimmäisen kerran:

1. tulehduskipulääke Norocarp 50 mg 1,5 tablettia viikon ajan ja tämän jälkeen vielä viikon 1 tablettia (molemmat annostukset jaettu kahteen, eli lääke aamuin illoin) sekä
2. hermokipulääke Neurontin 200 mg kahdesti päivässä 2 viikkoa (yht. siis 400 mg päivässä) ja sitten 100 mg kahdesti päivässä (yht. 200 mg päivässä). 

Vointi, ja häntä, koheni nopeasti lääkekuurin alussa. Kun lääkkeitä vähennettiin, tuli takapakkia niin hännän asentoon kuin selän lihasjumeissa ja yleisesti takapään liikkeissä.

Kontrollikäynti neurologilla ja lääkitys nostettiin:

1. Norocarp viikoksi takaisin aloitusannostukseen (1,5 tbl päivässä), jonka jälkeen ylläpitoannostus (1 tbl päivässä), annostus edelleen jaettuna kahteen syöttökertaan, sekä
2. Neurontin takaisin 200 mg 2 kertaa päivässä (yht. 400 mg päivässä). 

Sen ajan, kun Norocarpista oli aloitusannostus päällä, häntä muuttui hetkessä taas iloiseksi. Myös kroppa ja liike menivät selvästi parempaan kuntoon. Norocarpia laskiessa myös häntä laski. Selkä ei kuitenkaan näyttänyt/tuntunut yhtä huonolta kuin edellisellä kerralla, kun lääkkeitä laskettiin.

Selkää on hoidettu joulusta asti kotona lämpimällä kauratyynyllä useimmiten päivittäin noin 20 min ajan. Tinolla on lisäksi 4 kerran laserhoitojakso päällä (kerran viikossa, paitsi ei niinä viikkoina kuin on fyssari, nyt käynyt kolmesti laserissa). Tino kävi eilen fyssarilla ja sekä selkä että liike olivat edelleen paremmassa kunnossa kuin oireiden alettua, vaikka häntä haluaa olla taas olla epäkunnossa.

Summa summarum: häntä on noussut varsinkin, kun Norocarpista on aloitusannostus päällä. Häntä näyttää vuorostaan laskevan, kun lääkkeitä lasketaan. Tämä on vielä aika mutu-tuntuma ja vaatii nyt tarkempaa kokeilua ja häntä-päiväkirjaa. Onko se esimerkiksi juuri/varsinkin Norocarp, mikä vaikuttaa hännän sielunelämään? Onko hännän asento sidottu kiputilaan? Eilinen käynti fyssarilla vesittää kuitenkin hieman sitä, että kyseessä olisi puhtaasti kipu-tila. Jos Tino olisi edelleen kipeä, niin tämän pitäisi näkyä kropassa ja liikkeessä. Siltä ei kuitenkaan eilen vaikuttanut.

Toinen mietintä on sitten se, että onko häntä-oire muuttunut kipuoireesta tapa-oireeksi. Samalla kuin häntä laskee/sujahtaa koipien väliin esimerkiksi ruokaa antaessa tai treenatessa, niin silmät ja muu ilme loistaa. Mikään muu kuin häntä ei siis tällä hetkellä kerro epämukavuudesta, jos olotilaa voi sellaiseksi kutsua. Valehteleeko siis Tinon häntä? Vai eikä vaan ilme ja häntä pääse yhteisymmärrykseen, jolloin päättävät sitten kertoa kahta eri tarinaa?

Häntä-päiväkirjaa pitämään siis.

Tämä on Tinolle normaali, rento hännän asento. Kuva otettu nyt tammikuussa.

Devin pääsi myös fyssarin käsittelyyn eilen. Pieniä osumia kropasta pystyi lukemaan, mutta Devin oli pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Devin sai toissapäivänä pienen reiän oikean etujalan anturaan (mahdollisesti heinänkorresta sänkipellolla) ja jalan liike oli hieman poikkeava, vaikkei Devin muuten näytä aristavan anturaa.

Devin ja hoitokoira Riemu treenaavat spurttejaan. Tässäkö se antura sai osuman?