Ai mikä ympyrä? No tietenkin se "koiralle näkymätön ympyrä" ja se "ohjaajalle ajoittain näkyvä, ajoittain katkonainan ympyrä". Minun kanssa treenaavat kuulevat varmasti jokaisessa treenissä tuskailujani tästä kyseisestä ympyrästä. Eli se ihmeellinen paikka, mihin pitäisi osata lähettää koiran, ennen kuin koira saa jatkaa matkaansa ruutuun.
Olen nyt siirtynyt tekemään Tinon kanssa kohtuullisen helpotettuja tyhjään lähetyksiä. Käyn joko itse näyttämässä paikan, tai treenikaveri käy näyttämässä, lähetän lelulle tai käytän pallonheitto-vipuvartta. Näin homma sujuu oikein kivasti ja Tino ymmärtää, mihin pitää juosta. Kyllä me myös treenataan hieman vaikeuttaen niin, että laitan kolme samanlaista lelua riviin vierekkäin 2-3 metrin päästä toisistaan ja lähetän vaihtelevasti milloin millekin lelulle. Tinon pitää luonnollisesti juosta sille lelulle, mikä on suoraan edessä, eikä viistosti sivulle, vaikka se olikin se paikka, mihin edellisellä kerralla lähetin. Tämäkin harjoitus on sujunut oikein kivasti. Tuntuu vaan siltä, etteivät nämä harjoitukset auta saavuttamaan sitä haluttua lopputulosta; jos kukaan ei näytä minne juosta, tai jos edessä ei ole lelua, niin silloin tuntuu olevan tuurista kiinni, mihin mustavalkoinen ohjus suuntaa.
Se on niin pienestä kiinni, jos koira ei osu ympyrän sisäpuolelle. Muutamissa kokeissa olen saanut korjattua Tinon paikan epämääräisillä käskyillä ja käden heilutuksilla, mutta muutaman kerran ruutu on myös mennyt nollille, kun korjauksesta ei ole tullut mitään. Kaiken tämän takia treenaamme nykyään myös tällaista:
Se on niin pienestä kiinni, jos koira ei osu ympyrän sisäpuolelle. Muutamissa kokeissa olen saanut korjattua Tinon paikan epämääräisillä käskyillä ja käden heilutuksilla, mutta muutaman kerran ruutu on myös mennyt nollille, kun korjauksesta ei ole tullut mitään. Kaiken tämän takia treenaamme nykyään myös tällaista:
Kommentit
Lähetä kommentti