Treenit: tehis-toko (HSKH)
Koira: Devin 1½ v.
Aika & paikka: 24.9, Ojanko (ulkokenttä)
Otin Devinin kanssa hyödyn irti treenikavereista ja teimme osan liikkeistä liikkuroituna. Devin on päässyt tekemään tosi vähän liikkuroituna, mutta toisaalta se ei tunnu juuri huomaavan liikkuria. Liikkuroitu seuraaminen sujuikin oikein mallikkaasti, mutta luoksetulossa Devin nykäisi ihan kunnolla liikkurin käskystä. Pätevä teini pysyi kuitenkin paikoillaan, mutta tämän tyyppisiä liikkeitä pitää nyt ruveta treenaamaan liikkurin kanssa enemmän.
Treenasimme lisäksi ruutua ja stoppeja. Ruudussa Devin ennakoi alkuun paikkaa, eikä mennyt alustalle asti, mutta kun en palkannut näistä, niin korjasi muutaman toiston jälkeen oikein kivasti. Devinin kanssa tuntuu olevan todella tärkeää, etten hyväksy mitään "harmaalla alueella" olevia suorituksia, vaan on pidettävä kiinni kriteereistä. Devin kestää virheitä hyvin ja sille voi kertoa, ettei suoritus nyt mennyt nappiin. Itse uskon siihen, että koiran kanssa on hyvä "keskustella" tällaisista asioista, eikä jättää virheitä/ei toivottuja suorituksia kokonaan huomioimatta.
Stopeista (kierron kautta, ei olla vielä tehty luoksetulon yhteydessä) seisominen rupeaa olemaan hyvällä mallilla, mutta maahanmeno on hidas ja keskeneräinen. Juttelin yhden tehisläisen kanssa siitä, että pitää nyt opettaa oma maahan-käsky luoksetulon stoppiin. Tinolla minulla on vain yksi maahan-käsky, mitä käytän ihan kaikissa liikkeissä, missä pitää mennä maahan. Ja vaikka maahan-käsky onkin sama niin kaukoissa kuin luoksetulossa, niin Tinolla tuntuu pysyvän paketti & tekniikka kasassa. Kaukojen ja luoksetulon tekniikka erovat kuitenkin aika lailla, kun toisessa toivotaan tyylipuhdasta suoritusta (meillä takajalat paikallaan) ja toisessa haetaan puhdasta nopeutta. Summa summarum, opetan nyt Devinille oman tekniikan luoksetulon maahanmenoon (kaukojen tekniikka on jo opetettu) ja siihen tulee oma käsky. Toiveena olisi saada Devinille sellainen vähän sukeltava maahanmenotekniikka luoksetulossa.
Teimme lopuksi vielää paikka-istumisen ja -makuun. Devin oli onneksi huomattavasti rauhallisempi kuin aiempina kertoina. Istuminen sujui paremmin kuin makuu (makuussa meinasi ajoittain hieman haistella maata, tästä kyllä huomautin).
Koira: Devin 1½ v.
Aika & paikka: 24.9, Ojanko (ulkokenttä)
Otin Devinin kanssa hyödyn irti treenikavereista ja teimme osan liikkeistä liikkuroituna. Devin on päässyt tekemään tosi vähän liikkuroituna, mutta toisaalta se ei tunnu juuri huomaavan liikkuria. Liikkuroitu seuraaminen sujuikin oikein mallikkaasti, mutta luoksetulossa Devin nykäisi ihan kunnolla liikkurin käskystä. Pätevä teini pysyi kuitenkin paikoillaan, mutta tämän tyyppisiä liikkeitä pitää nyt ruveta treenaamaan liikkurin kanssa enemmän.
Treenasimme lisäksi ruutua ja stoppeja. Ruudussa Devin ennakoi alkuun paikkaa, eikä mennyt alustalle asti, mutta kun en palkannut näistä, niin korjasi muutaman toiston jälkeen oikein kivasti. Devinin kanssa tuntuu olevan todella tärkeää, etten hyväksy mitään "harmaalla alueella" olevia suorituksia, vaan on pidettävä kiinni kriteereistä. Devin kestää virheitä hyvin ja sille voi kertoa, ettei suoritus nyt mennyt nappiin. Itse uskon siihen, että koiran kanssa on hyvä "keskustella" tällaisista asioista, eikä jättää virheitä/ei toivottuja suorituksia kokonaan huomioimatta.
Stopeista (kierron kautta, ei olla vielä tehty luoksetulon yhteydessä) seisominen rupeaa olemaan hyvällä mallilla, mutta maahanmeno on hidas ja keskeneräinen. Juttelin yhden tehisläisen kanssa siitä, että pitää nyt opettaa oma maahan-käsky luoksetulon stoppiin. Tinolla minulla on vain yksi maahan-käsky, mitä käytän ihan kaikissa liikkeissä, missä pitää mennä maahan. Ja vaikka maahan-käsky onkin sama niin kaukoissa kuin luoksetulossa, niin Tinolla tuntuu pysyvän paketti & tekniikka kasassa. Kaukojen ja luoksetulon tekniikka erovat kuitenkin aika lailla, kun toisessa toivotaan tyylipuhdasta suoritusta (meillä takajalat paikallaan) ja toisessa haetaan puhdasta nopeutta. Summa summarum, opetan nyt Devinille oman tekniikan luoksetulon maahanmenoon (kaukojen tekniikka on jo opetettu) ja siihen tulee oma käsky. Toiveena olisi saada Devinille sellainen vähän sukeltava maahanmenotekniikka luoksetulossa.
Teimme lopuksi vielää paikka-istumisen ja -makuun. Devin oli onneksi huomattavasti rauhallisempi kuin aiempina kertoina. Istuminen sujui paremmin kuin makuu (makuussa meinasi ajoittain hieman haistella maata, tästä kyllä huomautin).
Kommentit
Lähetä kommentti