Treenit: toko (HSKH:n piirimestaruuksien yhteistreenit)
Koira: Tino 4½ v.
Aika & paikka: 10.9, Vantaa
Helsingin seudun piirimestaruudet ovat tulevana sunnuntaina, joten kävimme tekemässä kenraali-treenit nurmipohjalla keskiviikkona. Puuhastelin Tinon kanssa vähän kaikkia liikkeitä ensin verryttelynä ja teimme sitten koemaisina liikkeinä seuruuta, luoksetuloa, kaukot ja noudon. Mirkku liikkuroi ja häiriköi samalla lievästi meidän noutokapulalla (kulki vierellä ja heilutteli koko ajan kapulaa kädessä). Tino tsemppasi aika hyvin seuruussa, vaikka kapula oli selkeästi sille iso häiriö. Yksi isompi moka tuli juoksussa, mutta kun huomautin siitä, niin Tino korjasi hyvin. Kaukot olivat pitkästä aikaa taas tahmeat ja istumiset vajaita. Nouto oli lähes siisti, ainoastaan pieni tassunkosketus nostossa. Luoksetulo oli oikein hieno!
Treenit: tehis-toko (HSKH)
Koira: Devin 1½ v.
Aika & paikka: 10.9, Ojanko (ulkokenttä)
Devin pääsi ainoastaan mukaan tekemään paikkiksia (sekä makuu että istuminen), kun remmilenkkeilyn ylittävät fyysiset rasitukset ovat edelleen kielletyt. Devin oli tosi rauhaton, eikä kyllä ollut mitään järkeä siinä, että otin sen liki suoraan autosta, missä poika oli odottanut tovin (ajomatkat + piirimestisjoukkueen treenien ajan). Näin kirjoitin tehis-blogiin:
Paikkikset ovat meidän kompastuskivi. Devin on vauhdikas ja kiihkeä nuori uros, eikä kärsivällisyys kuulu sen vahvuuksiin. On siis sanomatta selvää, että on äärettömän tylsää makoilla tai istua paikoillaan, kun samalla ei saa edes katsoa vimmatusti ympäriinsä, vaihtaa asentoa, piippailla tai haistella maata.
Katsoinkin kateellisena, kun ryhmän muut koirat makasivat tai istuivat nätisti ja rauhallisesti rivissä ja oma koira esitti huonointa paikkista sitten kevään. Siinä sitten huomauttelin milloin mistäkin kielletystä asiasta, samalla yrittäen olla häiritsemättä vierellä olevaa Felixiä kielloillani. Toki myös Devinillä oli parempia hetkiä ja silloin siitä oikein näki, miten se tsemppaa, jottei kontakti minuun katkeaisi, vaikka agility-koirat kiitävät haukkuen viereisillä kentillä. Nämä hetket olivat vaan eilen kovin lyhyet.
Nyt taas jälleen pohdin, miten saisin rakennettua oikean mielentilan paikkiksiin. Ja että mitä kaikkea kielletyllä listalla tulisikaan olla. Keväällä ollessamme Jessica Svanljungin koulutuksessa oli puhetta, että nuorelle koiralle voisi sallia sivuille katselemisen, mutta kaikki muu on sitten kiellettyä. Devinin katselu ei kuitenkaan ole sellaista hetkittäistä, vaan riippuen ympäristöstä, niin poika jää joko kiinni johonkin asiaan pidemmäksi ajaksi tai vaihtoehtoisesti kääntää päätä vimmatusti puolelta toiseen sekä taaksepäin, jottei vaan jää mistään paitsi.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että minulla on käsissä aivan mahdottoman lupaava ja näyttävä toko-koiran alku, mutta että nuo paikkikset saavat koko paketin pilaantumaan. Onneksi sana periksiantamaton kuvaa niin Deviniä kuin minua, joten kyllä me vielä löydetään yhteinen sävel paikkiksiin. Siinä saattaa vaan mennä hetki.
Eilen, torstaina piti olla Tinon vepe-treenit, mutta sinilevä oli valitettavasti tehnyt paluun treenirantaan. Oli puhetta ryhmän kanssa, että eiköhän treenit jää nyt tältä kaudelta tähän ja jatkamme sitten taas ensi keväänä.
Koira: Tino 4½ v.
Aika & paikka: 10.9, Vantaa
Helsingin seudun piirimestaruudet ovat tulevana sunnuntaina, joten kävimme tekemässä kenraali-treenit nurmipohjalla keskiviikkona. Puuhastelin Tinon kanssa vähän kaikkia liikkeitä ensin verryttelynä ja teimme sitten koemaisina liikkeinä seuruuta, luoksetuloa, kaukot ja noudon. Mirkku liikkuroi ja häiriköi samalla lievästi meidän noutokapulalla (kulki vierellä ja heilutteli koko ajan kapulaa kädessä). Tino tsemppasi aika hyvin seuruussa, vaikka kapula oli selkeästi sille iso häiriö. Yksi isompi moka tuli juoksussa, mutta kun huomautin siitä, niin Tino korjasi hyvin. Kaukot olivat pitkästä aikaa taas tahmeat ja istumiset vajaita. Nouto oli lähes siisti, ainoastaan pieni tassunkosketus nostossa. Luoksetulo oli oikein hieno!
Treenit: tehis-toko (HSKH)
Koira: Devin 1½ v.
Aika & paikka: 10.9, Ojanko (ulkokenttä)
Devin pääsi ainoastaan mukaan tekemään paikkiksia (sekä makuu että istuminen), kun remmilenkkeilyn ylittävät fyysiset rasitukset ovat edelleen kielletyt. Devin oli tosi rauhaton, eikä kyllä ollut mitään järkeä siinä, että otin sen liki suoraan autosta, missä poika oli odottanut tovin (ajomatkat + piirimestisjoukkueen treenien ajan). Näin kirjoitin tehis-blogiin:
Paikkikset ovat meidän kompastuskivi. Devin on vauhdikas ja kiihkeä nuori uros, eikä kärsivällisyys kuulu sen vahvuuksiin. On siis sanomatta selvää, että on äärettömän tylsää makoilla tai istua paikoillaan, kun samalla ei saa edes katsoa vimmatusti ympäriinsä, vaihtaa asentoa, piippailla tai haistella maata.
Katsoinkin kateellisena, kun ryhmän muut koirat makasivat tai istuivat nätisti ja rauhallisesti rivissä ja oma koira esitti huonointa paikkista sitten kevään. Siinä sitten huomauttelin milloin mistäkin kielletystä asiasta, samalla yrittäen olla häiritsemättä vierellä olevaa Felixiä kielloillani. Toki myös Devinillä oli parempia hetkiä ja silloin siitä oikein näki, miten se tsemppaa, jottei kontakti minuun katkeaisi, vaikka agility-koirat kiitävät haukkuen viereisillä kentillä. Nämä hetket olivat vaan eilen kovin lyhyet.
Nyt taas jälleen pohdin, miten saisin rakennettua oikean mielentilan paikkiksiin. Ja että mitä kaikkea kielletyllä listalla tulisikaan olla. Keväällä ollessamme Jessica Svanljungin koulutuksessa oli puhetta, että nuorelle koiralle voisi sallia sivuille katselemisen, mutta kaikki muu on sitten kiellettyä. Devinin katselu ei kuitenkaan ole sellaista hetkittäistä, vaan riippuen ympäristöstä, niin poika jää joko kiinni johonkin asiaan pidemmäksi ajaksi tai vaihtoehtoisesti kääntää päätä vimmatusti puolelta toiseen sekä taaksepäin, jottei vaan jää mistään paitsi.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että minulla on käsissä aivan mahdottoman lupaava ja näyttävä toko-koiran alku, mutta että nuo paikkikset saavat koko paketin pilaantumaan. Onneksi sana periksiantamaton kuvaa niin Deviniä kuin minua, joten kyllä me vielä löydetään yhteinen sävel paikkiksiin. Siinä saattaa vaan mennä hetki.
Eilen, torstaina piti olla Tinon vepe-treenit, mutta sinilevä oli valitettavasti tehnyt paluun treenirantaan. Oli puhetta ryhmän kanssa, että eiköhän treenit jää nyt tältä kaudelta tähän ja jatkamme sitten taas ensi keväänä.
Kommentit
Lähetä kommentti