Paluu perusteiden pariin

Miten se voikaan olla niin vaikeaa muistaa, että perusteiden pariin on aina välillä syytä palata? Vaikka onkin saavuttanut tietyn osaamistason jonkun esteen, liikkeen, tempun, tms. osalta, niin eihän tämä tarkoita, ettei olisi aina välillä syytä ottaa pari askelta taaksepäin opetuksessa, ennen kuin taas palaa tai jatkaa vaikeammalle tasolle. Näinhän sitä itseluottamusta ja suoritusvarmuutta saa kasvatettua. Yksinkertaista, eikö?

Koira: Devin reilu 1 v.
Laji: agility (omatoimi)
Aika & paikka: 5. & 6.5, Ojanko (ulkokenttä)

Agilityssa paluu perusteiden pariin on onneksi tuttua minulle ja lisäksi kun tuo nykyinen agilitykaveri on tuollainen reaktiivinen teinihirviö, niin ei tarvitse erikseen muistutella itseään siitä, että palaathan aina välillä askeleen verran taaksepäin. Devin on toisin sanoen tehnyt helpon helppoa perustreeniä alkuviikolla. Maanantaina fokusharjoitusta yhdellä hypyllä ja tiistaina hyppytekniikkaa ennen toko-treenjeä.

Yhden hypyn fokusharjoitus tarkoittaa meillä sitä, että koira jätetään istumaan tai seisomaan yhden hypyn taakse ja lupa suorittaa tulee vasta, kun katse on hypyssä (ei siis ohjaajassa). Samanaikaisesti hyppykäskyn kanssa lentää myös lelu esteen yli tai esteen taakse (riippuen ohjaajan sijainnista). Ohjaaja voi siis olla lähes missä vaan, mutta sijoittunut niin, että koiralle on loogista valita edessä oleva hyppy. Tämä harjoitus on mielestäni hyvä etenkin liian ohjaaja-fokusoituneella koiralla, joka ei oikein tahdo katsoa eteensä radalla.

Tiistaina oli sitten hyppytekniikan vuoro. Pari toistoa perussarjalla ja pari toistoa kasvavalla sarjalla. Olin oikein tyytyväinen Deviniin ja siihen, ettei jätkä juuri vilkuillut viereisille kentille, missä oli myös agilitytreenit meneillään.

Koira: Devin reilu 1 v.
Laji: toko (HSKH/Sanna Tiilikainen)
Aika & paikka: 6.5, Ojanko (ulkokenttä)

Devinillä alkoi tiistaina uusi toko-ryhmä HSKHn riveissä, HT1, kouluttajana Sanna Tiilikainen. Sannan kanssa katsoimme hieman seuraamista ja Devin pääsi tekemään elämänsä ensimmäiset liikkuroidut seuraamiset (superlyhyet). Teini oli oikein pätevä! Olin erityisen tyytyväinen Devinin kontaktiin, mikä pysyi moitteettomana, vaikka oli liikkuri mukana, 4 muuta koiraa tokoilemassa samalla kentällä ja kahdella viereisellä kentällä agia.

Treenasimme itsenäisesti muun muassa hyppyä ja ruutua. Hyppyä ollaan tehty tosi vähän, joten siinä oli helppo pitää toistot helppoina. Ruutua ei olla nyt tehty hetkeen, mutta koska se on sujunut jossain vaiheessa jo aika hyvin, niin silloin voi tietenkin jatkaa siitä, mihin on viimeksi jääty. Vai voiko? No ei voinut ja meillä molemmilla meinasi juuttua herne nenään. Ei siitä sen enempää.

Koira: Tino reilut 4 v.
Laji: toko (Riitta Jantunen-Korri)
Aika & paikka: 7.5, Järvenpää (ulkona)

Tokoilin itsenäisesti toki myös Tinon kanssa sekä maanantaina että tiistaina, mutta siitä nyt ei ole mitään kummempaa kerrottavaa. Eilen, keskiviikkona, oli vuorossa Riitan toko-kurssi. Tinon kanssa pitäisi päästä aloittamaan ruutu ja tunnari taas uudelleen, joten kävimme näitä läpi Riitan kanssa.

Ruudun suhteen olimme molemmat hieman pihalla. Tino on toki tehnyt ruutua enemmän kuin Devin, muttei ruutu ole Tinollekaan vielä ihan selvä. Nyt olisikin treenilistalla kaksi erilaista ruutuharjoitusta:
  1. Lähestyminen pidemmältä matkalta, jolloin pysähtymispaikan kriteerit saavat olla löysemmät. Eli kunhan koira hakee oikean paikan vähän sinnepäin, niin palkkaus. Harjoituksen ideana on ensisijaisesti rakentaa vauhtia ja intoa. Tähän harjoitukseen voisi välillä laittaa kosketusalustan ruutuun, jotta koira löytäisi paikan helpommin.
  2. Lähestyminen läheltä, jolloin haetaan oikeaa paikkaa ruudusta. Ideana on, että koira tarjoaa itse toivottua paikkaa ja tästä palkkaus. Tässä rakennetaan siis tekniikkaa.
Näihin molempiin voi lisäksi ottaa (ainakin aluksi) avuksi näyttöä (eli käy itse ruudussa näyttämässä paikan ennen kuin lähettää koiran). Ja kävin muuten Tinon treenien lomassa tekemässä etenkin tuota läheltä lähestymistä myös Devinin kanssa ja rupesihan niitä onnistumisia tulemaan. Oliko tämä nyt liian vaikea pulma ratkaista itse? Onneksi löytyy hyviä kouluttajia opastamaan tokon saloihin.

Tino oli vuorostaan itse ratkaissut tunnariin liittyvät epävarmuudet tunnari-treenitauon aikana. Tinolla esiintyi siis epävarmuutta tuossa noin kuukausi takaperin, kun viimeksi ollaan treenannut tunnaria, enkä oikeastaan saanut tilannetta ratkaistua silloin. Tunnari jäi sitten muista syistä pienelle tauolle ja nyt Tino etsi taas oikein hyvin. Tähän Riittakin sanoi, että muista aina välillä tehdä niitä helpompia tunnari-harjoituksia, etenkin kun liike on vielä niin uusi Tinolle. Muistetaan, muistetaan!

Kommentit