Ehtiväinen Devin ja nenäkoira Tino

Olimme Riitta Jantunen-Korrin toko-kimppatunnilla eilen. Treenasin pääosin Devinin kanssa, kun Tinolla oli lepopäivä maanantain fyssarikäsittelyn takia.

Meillä on nyt ollut Devinin kanssa pientä ongelmaa perusasennon kanssa - meinaa jäädä ensin turhan taakse ja sitten vielä hieman vinosti etupäästä niin, että kääntyy ulospäin. Pitää nyt vaan olla tarkempana tämän kanssa ja auttaa nami-avulla oikeaan paikkaan.

Devinin lyhyet seuraamiset näyttivät vuorostaan oikein hyviltä. Nyt olisi tarkoitus ruveta treenaamaan myös käännöksiä. Suorissa seuraamisissa ei ole enää tarvetta nami-avulle, mutta käännöksissä otetaan kyllä imuttaminen apuun.

Noudon suhteen katsoimme ensin pitoharjoituksia. Näiden kanssa on ollut vähän ongelmia, kun Devin ei oikein malttaisi pitää kapulaa rauhassa, vaan rupeaa nopeasti tarjoamaan kaikkea muuta pitämisen ohella (peruuttamista, maahan menoa, jne.) tai vaihtoehtoisesti pudottaa kapulan. Saimme nyt hyviä pito- ja kantoharjoituksia. Toinen oli niin, että annan kapulan Devinille ja kävelen itse pientä ympyrää ja juttelen rauhallisesti. Näin Devin malttoi paremmin kantaa kapulaa, eikä pudotellut ilman lupaa. Tässä aina palkkaus, kun ote ja kantaminen on hyvä. Toinen harjoituksena oli pitoharjoitus istuen. Olen yrittänyt tehdä tätä itse aikaisemmin, mutta Devin ponkaisee aina seisomaan heti, kun annan kapulan. Nyt istuminen ja kapulan pito onnistui samaan aikaan, kunhan samalla vahvistin istumista käskyllä ja kehulla. Noutotreenin lopuksi teimme vielä muutaman vauhtinoudon. Tässä Devin lähti ensimmäistä kertaa ikinä fuskaamaan niin, että lähti kapulalle, muttei nostanut. Tämä korjaantui kuitenkin sillä, että katsoin itse esim. maahan tms. (eli en koiraa). Jotenkin Devin siis "unohti" kapulan, kun kääntyi ja otti kontaktia minuun.

Viimeisenä oli vuorossa ruutu. En ole onnistunut saamaan näyttöruutua onnistumaan (Devin juoksee aina vaan läpi), joten halusin tähän apua. Avainsana tässä oli nopeus. Devin lähtee ruutuun rivakassa laukassa, joten palkkasana pitää tulla nopeasti ja samalla pitääkin jo heittää lelu palkaksi, ennen kuin Devin ehtii taas säntäillä muualle. Saimme tehtyä ihan hyviä toistoja.

Tino tuli vaan hetkeksi treenaamaan ja aloitimme tunnarilla. Tunnaria on tehty todella vähän ja ainoastaan yhdellä tunnarikapulalla niin, että sitä on piilotettu ruohikkoon tms. Nenän käyttö ei ole ikinä ollut Tinon vahvuuksia ja kapulan etsiminen on usein ollut sille vaikeaa. Nyt nenä oli kuitenkin kovassa iskussa ja Tino teki tosi hyvin hommia. Harjoitusta vaikeutettiin muutamalla askeleella niinkin vaikeaksi, että oma tunnarikapula piilotettiin lehtien alle niin, että ympärillä oli (esillä) kasa muita tunnarikapuloita. Tino tökkäsi muutamia vieraita, muttei ottanut, vaan löysi ja toi omansa. Olin niin yllättynyt, hieno nenä-Tino! Tässä oikein näki, miten Tinolla ajatus raksutti.

Pohdimme lisäksi Tinon vinoa perusasentoa. Rima-harjoituksen lisäksi voisi vaihtelevasti auttaa sivulletulon lopussa namilla sekä välillä ottaa peruuttamista juuri ennen kuin Tino on istahtamassa vierelle. Tällöin Tino ottaisi mahdollisesti takapään paremmin alle, eikä valuisi eteen.

Kommentit