Viime viikon ohjatut

Kotiuduimme myöhään sunnuntai-iltana Budapestistä, missä vietimme minilomaa torstaista lähtien. Oli kyllä rentouttavaa ottaa pieni tauko arjesta. Keskiviikkotreenien blogikirjoitus jäi sitten viime viikolla kirjoittamatta, joten pitää nyt yritellä muistaa, mitä teimme.

Ennen ohjattujen treenien alkua teimme suoria keppejä. Laitoin ohjurit loppuun ja lelun maahan, mutta Tino oli taas todella epävarma lopetuksen kanssa ja rupesi hidastelemaan jo n. puolesta välistä. Christa tuli sitten auttamaan ja kommentoi, että Tino "varoo" lelua, eli ei pysty täysin keskittymään pujotteluun ja tulee sitten epävarmaksi, kun ei tiedä saako mennä lelulle. Lähdimme sitten purkamaan tilannetta namipalkkauksen ja kannustuksen avulla. Pujottelun loppua kohti on tällä hetkellä kannustettava enemmän ja heti keppien päässä palkattava namilla. Näin itseluottamusta saadaan taas nostettua, kun Tinolle tulee selkeä mielikuva oikeasta suorituksesta.

Saimme onnistumisia suoralle pujottelulle ja sitten radalla pidin kujaa niin, että viimeiset välit olivat leveämpänä. Nyt Tino taas kiihdytti loppua kohden ja treenien päätteeksi tein vielä pari onnistunutta toistoa suoralle pujottelulle. Saa nähdä miten tuo pujottelu lähtee nyt sujumaan. Itse en ihan pidä siitä, että joudun kannustamaan niin paljon (en halua, että pujotteleminen on kiinni kannustamisesta), mutta toivon mukaan voin pikkuhiljaa vähentää kannustamista.

Mimmi veti meidän ryhmätreenit ja hän oli laittanut jonkin verran pakkovalsseja putkille radalle. Alussa tuli myös pakkovalssi-jaakotus hypylle. Tämä onnistui oikein kivasti Tinon kanssa ja käänsi paljon paremmin kuin pelkkä pakkovalssi (mitä kokeilin ensin tähän kohtaan). Pakkovalssit putkille sujuivat ihan kivasti, mutta muutaman kerran olin itse myöhässä.

Pujottelu tehtiin kahteen kertaan vajaan 90 asteen avo- ja umpikulmasta. Sisäänmenoissa ei ollut ongelmia.

Radan loppupäässä oli kolmen esteen hyppykaari, joka sujui alkuun ihan hyvin, mutta koska kääntyminen viimeisen esteen jälkeen valui (olin myöhässä), niin teimme tätä muutamia kertoja uudestaan. Nyt sitten tuli ongelmia itse karteen kanssa ja Tino ohitti helposti keskimmäisen esteen, kun lähdin itse ennakoimaan kääntymistä. Lisäksi pudotteli vielä rimoja (hypyt n. 50-60 cm). Voi olla, että Tino ehti jo vähän väsähtää.

Radan viimeiset esteet olivat putki-puomi-rengas. Tino loikkasi kerran puomin ylösmenon hyvin ilmavasti, eikä tainnut lainkaan osua kontaktipinnalle... Seuraavalla kerralla osui sitten vissiin kaikilla tassuilla. Alasmenokontakti oli hyvä ja rengaskin sujui ongelmitta.

Pidimme taukoa ja kävimme lopuksi vielä tekemässä keinua. Tällä kertaa Tino sai kokeilla mattopäällysteistä keinua ja se sujui kivasti. Nyt voisi pikkuhiljaa lisätä lähestymisesteitä.

Kommentit