Heti tähän alkuun pitää nyt kertoa, että Pippinin patti niskassa on mitä luultavimmin vaaraton. Patologin lausunnon mukaan on todennäköistä, että patti on reaktio johonkin lääkeaineeseen, jota on pistetty niskaan, esim. rokotus. Pippinin tapauksessa patti voisi olla reaktio pistoksesta, jonka herra sai hammaspuhdistuksen yhteydessä. Patti saattaa joko hävitä, tai jäädä paikoilleen.
Sitten siirrytään agilityn pariin.
Viikkotreenien (5.10) kouluttajana oli Sari Ankkuri, joka oli koonnut radan, missä oli niitä tekniikoita, mitä olemme tehneet enemmän tai vähemmän tässä syksyn aikana.
Rataa muokattiin hieman niin, että 12. hypyn jälkeen oli vielä yksi hyppy, joka suoritettiin samaan suuntaan kuin 12. hyppy, eli välistävetoja tuli kolme. Samalla alkuhypyt ja viimeiset esteet olivat hieman kauempana muista esteistä. Lopussa vaihtoehtoina oli pujottelu tai A. Tinolla oli rimat 45-60 cm, tai ainoastaan ensimmäinen este oli 60 cm.
2. hypylle pakkovalssi-jaakotus oli paras ohjaustapa, jotta ohjaaja ehtisi ajoissa 4. hypyn päällejuoksuun. Tino paineli kuitenkin 3. putkesta tyytyväisenä hyvää vauhtia 5. putkeen. Otimme päällejuoksun erikseen ja sen jälkeen suoran putken kautta. Päällejuoksu suoran putken jälkeen vaatii selkeästi vielä harjoittelua.
6. hypyllä harjoiteltiin takaakierto-niistoa (eli koira pyöräytettiin oikean siivekkeen ympäri). 7. hypylle tuli ennakoiva valssi ja 8. hypylle backlap. Näissä on paikoittain vielä viilaamista, mutta saimme oikein hyviä toistoja.
Otin ensin yhden välistävedon erikseen, ilman kovaa vauhtia. Tämä onnistui ihan kohtalaisesti, mikä on suurta edistystä siihen nähden, ettei välistävetoja olla vielä harjoiteltu paljon. Silloin harvoin kun olen niitä tehnyt, niin ne ovat olleet aika surkeat. Nyt pätkä 9-12 onnistui jo kohtalaisesti, eli välistävedot kolmella hypyllä. Olin todella yllättynyt, hieno Tino! Vielä pitää tietenkin treenata näitä, mutta nyt sain Tinon helposti tulemaan esteiden välistä, mikä on aikaisemmin ollut iso haaste.
Loppuradassa ei ollut mitään kummallista. Otin Tinon kanssa A:an pujottelun sijaan.
Kävin itsekseni vielä tekemässä "aikuisten" keinua Tinon kanssa. Nouseva osa oli minipöydän päällä. Tino teki keinua rohkeasti ja kohta voi varmasti kokeilla keinua sellaisenaan, ilman suurempia apuja.
Teimme myös kujakeppejä, 8 keppiä suorana ja loput 4 kapeana kujana, 1 ohjuri alussa. Lisäksi otin yhden neljän kepin palan tavallisesta pujottelusta. Tino teki sekä tätä että kujaa oikein kivasti, mutta tukeutuu vielä niin paljon alussa olevaan ohjuriin, ettei sitä voi tällä hetkellä ottaa pois. Avasin ohjurin kerran niin, että toinen pää oli edelleen kiinni 1. kepissä, mutta toinen oli levitettynä maassa 3. kepin vieressä. Tino oli heti epävarmempi ja jäi kysymään lupaa mennä minulta. Suoriutui kuitenkin aloituksesta, kunhan kannustin. Laitoin ohjurin taas kiinni myös 3. keppiin ja nyt Tino meni oikein varmasti.
Oli hienoa nähdä, että Tino osasi ongelmitta pujotella myös tuota lyhyttä osaa suorista kepeistä. Monilla treenikavereilla on ollut pieniä ongelmia siirtyä kujakepeistä normaalipujotteluun, koska koirat ovat tottuneet hieman joustaviin kujakeppeihin. Kujahan saattaa hieman joustaa, kun jokaista keppiväliä voi taivuttaa. Lisäksi suoran pujottelun kepit ovat hieman erilaiset kuin kujan.
Sitten siirrytään agilityn pariin.
Viikkotreenien (5.10) kouluttajana oli Sari Ankkuri, joka oli koonnut radan, missä oli niitä tekniikoita, mitä olemme tehneet enemmän tai vähemmän tässä syksyn aikana.
Rataa muokattiin hieman niin, että 12. hypyn jälkeen oli vielä yksi hyppy, joka suoritettiin samaan suuntaan kuin 12. hyppy, eli välistävetoja tuli kolme. Samalla alkuhypyt ja viimeiset esteet olivat hieman kauempana muista esteistä. Lopussa vaihtoehtoina oli pujottelu tai A. Tinolla oli rimat 45-60 cm, tai ainoastaan ensimmäinen este oli 60 cm.
2. hypylle pakkovalssi-jaakotus oli paras ohjaustapa, jotta ohjaaja ehtisi ajoissa 4. hypyn päällejuoksuun. Tino paineli kuitenkin 3. putkesta tyytyväisenä hyvää vauhtia 5. putkeen. Otimme päällejuoksun erikseen ja sen jälkeen suoran putken kautta. Päällejuoksu suoran putken jälkeen vaatii selkeästi vielä harjoittelua.
6. hypyllä harjoiteltiin takaakierto-niistoa (eli koira pyöräytettiin oikean siivekkeen ympäri). 7. hypylle tuli ennakoiva valssi ja 8. hypylle backlap. Näissä on paikoittain vielä viilaamista, mutta saimme oikein hyviä toistoja.
Otin ensin yhden välistävedon erikseen, ilman kovaa vauhtia. Tämä onnistui ihan kohtalaisesti, mikä on suurta edistystä siihen nähden, ettei välistävetoja olla vielä harjoiteltu paljon. Silloin harvoin kun olen niitä tehnyt, niin ne ovat olleet aika surkeat. Nyt pätkä 9-12 onnistui jo kohtalaisesti, eli välistävedot kolmella hypyllä. Olin todella yllättynyt, hieno Tino! Vielä pitää tietenkin treenata näitä, mutta nyt sain Tinon helposti tulemaan esteiden välistä, mikä on aikaisemmin ollut iso haaste.
Loppuradassa ei ollut mitään kummallista. Otin Tinon kanssa A:an pujottelun sijaan.
Kävin itsekseni vielä tekemässä "aikuisten" keinua Tinon kanssa. Nouseva osa oli minipöydän päällä. Tino teki keinua rohkeasti ja kohta voi varmasti kokeilla keinua sellaisenaan, ilman suurempia apuja.
Teimme myös kujakeppejä, 8 keppiä suorana ja loput 4 kapeana kujana, 1 ohjuri alussa. Lisäksi otin yhden neljän kepin palan tavallisesta pujottelusta. Tino teki sekä tätä että kujaa oikein kivasti, mutta tukeutuu vielä niin paljon alussa olevaan ohjuriin, ettei sitä voi tällä hetkellä ottaa pois. Avasin ohjurin kerran niin, että toinen pää oli edelleen kiinni 1. kepissä, mutta toinen oli levitettynä maassa 3. kepin vieressä. Tino oli heti epävarmempi ja jäi kysymään lupaa mennä minulta. Suoriutui kuitenkin aloituksesta, kunhan kannustin. Laitoin ohjurin taas kiinni myös 3. keppiin ja nyt Tino meni oikein varmasti.
Oli hienoa nähdä, että Tino osasi ongelmitta pujotella myös tuota lyhyttä osaa suorista kepeistä. Monilla treenikavereilla on ollut pieniä ongelmia siirtyä kujakepeistä normaalipujotteluun, koska koirat ovat tottuneet hieman joustaviin kujakeppeihin. Kujahan saattaa hieman joustaa, kun jokaista keppiväliä voi taivuttaa. Lisäksi suoran pujottelun kepit ovat hieman erilaiset kuin kujan.
Kommentit
Lähetä kommentti