Janne Pukkila oli eilen kouluttamassa Tinon ryhmää. Olipa hyvät treenit, vaikkei kaikki mennytkään ihan putkeen ensi yrittämällä, tai siis sinne putkeenhan Tino juuri meni - harmillisesti vaan väärään päähän.
Alkuun tuli ihmisnuoli ja kävimmekin ensin läpi sitä perusteellisesti. Aloitimme opettamalla liike lähietäisyydeltä, jotta koira oppisi ymmärtämään 90-asteen käännöstä. Tino hiffasi tämän muutamien toistojen jälkeen. Käännös oikealle vaikutti olevan helpompi kuin vasemmalle. Kasvatimme lähestymisetäisyyttä ja silloinkin liike toimi kivasti.
Ratatreenin haasteena oli meille (tai minulle) ohjaaminen putken kauimmaiseen päähän. Tino livahti minulta useamman kerran lähempään putkenpäähän. Jotta oikea putkenpää löytyisi minun piti tehdä vekki kahden hypyn väliin ja siitä ohjata rohkeasti putkeen. Ongelmana oli että olin joko myöhässä vekissä, eli en ehtinyt oikeaan paikkaan tekemään sitä , tai sitten levitin koiranpuoleista kättä vekin jälkeen, jolloin tietenkin työnsin Tinoa sivummalle kohti putken väärää päätä. Oikealla ajoituksella ja ohjaamisella kohta onnistui hyvin.
Kujakepeit olivat viimeinen este ja niille tuli ensin kielto ja siinä pakka pääsi hajoamaan, kun yritin lähettää pari kertaa uudestaan kepeille ja Tino sinkosi sinne suin tänne. Janne sanoi siinä kohtaa että rauhoita tilanne. Käskin Tinon lepoasentoon, vein lelun keppien päähän ja lähetin uudestaan, ei ongelmia :) Pitää muistaa rauhoittaa tilanne, jos huomaa ettei Tino enää keskity virheen jälkeen. Seuraavalla yrityksellä Tino meni sitten hyvin kepeille myös osana ratakuviota.
Pidin hypyt 25 cm, mutta jatkossa voisivat olla 30 cm ja niitä voisi nostaa sitten pikkuhiljaa sitä mukaan kun olemme tehneet korkeampia hyppyjä korkeuden arviointiharjoituksena.
Pidin hypyt 25 cm, mutta jatkossa voisivat olla 30 cm ja niitä voisi nostaa sitten pikkuhiljaa sitä mukaan kun olemme tehneet korkeampia hyppyjä korkeuden arviointiharjoituksena.
Kävin vielä tekemässä puomin alastulokontaktia vapaaharkkana. Tino tarjosi hienosti kontaktiasentoa jo siinä vaiheessa kun kävelimme puomin ohi. Niin hienoa että poika on taas hoksannut tämän homman! Palkkasin ensin nameilla ja ne toistot olivat todella varmat. Tino epäröi hieman vapautuskäskyä, mutta muuten teki tosiaankin oikein hienosti. Palkkasin lopuksi lelulla vapautuksesta. Nyt Tino ymmärsi vapautuksen paremmin, mutta kontaktiasento ei ollut ihan yhtä hyvä kuin namilla palkkaamalla. Tino jäi hieman ylemmäksi, etujalat kuitenkin maassa, muttei niin edessä kuin nami-kerroilla. Pitää jatkossa palkata vaihtelevasti namilla ja lelulla.
------------------------------
Tässä vielä Jannen ratapiirrustus (lisätty 25.5):
------------------------------
Tässä vielä Jannen ratapiirrustus (lisätty 25.5):
Kommentit
Lähetä kommentti