Eckerö 7.-9.1.2011

Aikaisin perjantain 7.1 aamulla suuntasin Vantaan ja Espoon kautta Turkuun, matkaseurana Ellu ja Sanna, plus tietenkin koirat. Autossa oli lievästi tunkua, kun kolme ihmistä ja viisi koiraa, sekä läjä häkkejä ja muita kamoja oli pakattu mukaan, mutta matkaseura oli mitä mainioin. Kiitos Ellulle ja Sannalle seurasta!

Saavuimme perjantaina kahden jälkeen Maarianhaminaan, joten meillä oli hyvin aikaa valmistautua viikonlopun kisakoitoksiin. Yövyimme Eckerö-hallin lähellä olevassa mökkikylässä. Mökit olivat oikein kivat ja mökkiseurakin oli loistava!

Lauantaina oli luvassa kolme starttia kolmosille.

Mini-kolmoset aloittivat Tommy Hagströmin (SWE) agilityradalla. Iron lähti oikein vauhdikkaasti liikkeelle, mikä tietenkin ilahdutti minua, etenkin kun heti alussa joutui pitämään koiraa aika lailla haltuussa. Rata olikin meidän osalta oikein onnistunut lukuun ottamatta sisäänmenoa kepeille. Vedin Ironia jostain syystä aivan liian paljon itseäni kohti ohi keppilinjaa ja Iron ohjautui pakosti sisäänmenosta ohi. Iron hidastui hieman virheen jälkeen, mutta yliaikaa tuli vain 1,22 mikä on mielestäni vähän, kun keppejä korjatessa meni useita sekunteja. Keppien päässä persjättö onnistui hyvin, mihin olen myös tyytyväinen. Jostain syystä en usein tee persjättöjä keppien jälkeen kisoissa, vaikka treeneissä käytän niitä. Nyt siihen on tultava muutos, koska eihän siinä ole mitään järkeä, että varmistelee kisoissa liikaa (mikä tietenkin hidastaa koiraa), eikä uskalla ohjata rohkeammin (niin kuin treeneissä).

Toisena ratana oli Anne Viitasen hyppyrata. Tämä rata oli meidän osalta viikonlopun huonoin rata. Iron lähti osittain ilman lupaa lähdöstä. Olin kyllä jo valmiina ja juuri kutsumassa, mutta Iron lähti hieman ennen kuin kerkesin kutsua ja olin näkevinään että vähän epäröi vaikka lähtikin ja tiputti sitten ensimmäisen riman. Videosta ei ihan näe mitä kävi, mutta näyttää siltä että Iron lähti hyppyyn liian aikaisin. En muista milloin Iron olisi viimeksi tiputtanut riman, on kyllä aika harvinaista. En sitten tiedä ottiko itseensä rimasta ja lähdöstä, mutta meni reilu puoleen väliin todella hitaasti, mutta lopun sitten paremmalla vauhdilla. Ohitti kuitenkin yhden esteen, mitä en korjannut, joten tulos oli hylätty. Ohitus oli ihan oma moka, tein tiukan leikkauksen ja samalla käytin vielä vahvaa haltuunottokäskyä, joten Iron teki ihan oikein kun kääntyi ennen estettä. Pitää jatkossa muistaa ettei Iron kaipaa kovin tiukkoja haltuunottokäskyjä koska kääntyy muutenkin hyvin jos ohjaus on selkeä.

Päivän kolmas rata oli Kari Jalosen hyppyrata. Nyt oli taas vauhti paljon parempi ja olen kaikin puolin oikein tyytyväinen rataan. Yksi rima tuli alas, enkä ole siihen löytänyt järkevää syytä. Este oli okserin jälkeen, eikä siinä tullut käännöstä tai muuta mitä olisi voinut häiritä hyppyä. Muuten rata tosiaankin oli hyvä, paikoittain Iron hidasti vähän, mutta olen tyytyväinen kokonaisuuteen.

Lauantain radat löytyvät täältä.

Sunnuntaina oli yksi agilityrata kaikille luokille.

Tuomarina mini-kolmosten agilityradalla oli Kari Jalonen. Iron lähti taas hyvällä vauhdilla ja innolla suorittamaan rataa, joka sujui meidän osalta oikein kivasti. Rata on kuvattuna Jantsun kamerassa, joten sitä en nyt saa tänne, ehkä myöhemmin. Tänä viikonloppuna keskityimme näköjään Ironin kanssa sellaisiin virheisiin mitä emme yleensä tee, joten Iron sai radalta elämänsä ensimmäisen kontaktivirheen. Tämä tuli puomin alastulolta ja oli täysin minun syytäni. Jäin hetkeksi puomin vierellä juostessa miettimään pitäisikö puomin jälkeen sittenkin tehdä persjättö ja siinä ajatuksissani pysähdyin takaviistoon juuri kun Iron oli lähestymässä kontaktipintaa. Siinähän kävi sitten niin että Iron keskittyi minuun ja hyppäsi sivuun ennen kontaktipintaa. Muuten oli oikein hyvä rata.

Kisareissu pähkinänkuoressa.

Kisareissu sujui kaikin puolin oikein mukavasti ja seura oli mitä mainioin, ensi vuonna uudestaan! Tino oli mukana turistina ja oli reipas kuten aina. Mitään ei pelännyt tai aristanut, vaikka laivamatkakin oli aivan uusi kokemus pennulle.

Ironiin olen enemmän kuin tyytyväinen! Pikkumusta juoksi kolme rataa neljästä hyvällä vauhdilla ja sen hitaammankin radan loppu oli taas vauhdikkaampi. Tämä lämmittää aina mieltä! Ainoa asia mikä jäi mietityttämään oli ne parit rimat, kun Iron ei tosiaankaan yleensä tiputa. Videoita katsellessa huomaa myös että Iron hyppää ainakin ajoittain pää ylhäällä, mitä ei yleensä tee. Ei muuta kuin taas treenaamaan enemmän hyppytekniikkaa!

Kommentit