Tino pääsi onneksi nopeasti leikkaukseen saatuaan
diagnoosin ja näin ensimmäinen perineaalityrä-leikkaus oli viime viikon torstaina (26.4.). Leikkaus sujui hyvin ja potilas on ollut reipas siitä lähtien, kun kotiutui (perjantaina).
Tinolta otettiin verinäytteet ensimmäisen käynnin yhteydessä ja arvot olivat kaikinpuolin kunnossa. Leikkauspäivänä ennen leikkausta Tinolle tehtiin sekä ortopedinen että neurologinen tutkimus (osa
perineaalityrä-tutkimusta, mihin Tino osallistuu). Tino aristi hieman vasemman etujalan kyynäralueen koukistusta (liittynee jalan vanhoihin vammoihin). Tinolla todettiin lisäksi alentuneet asentotuntorefleksit takajaloissa. Tätä on esiintynyt tässä koko ajan, kun Tinoa on tutkittu (lokakuusta asti). Toinen Tinoa hoitanut neurologi (Anne Muhle) on sanonut, että koirat voivat reagoida aika yksilöllisesti asentotuntotesteihin (eli kun jalkojen varpaat käännetään väärinpäin taakse). Hänen mukaan on olemassa ihan terveitä koiria, jotka eivät heti/nopeasti käännä tassuja oikein, vaan suhtautuvat testiin enemmän tehtävänä.
Tutkimukseen kuului lisäksi yleisanestesiassa tehty lihassähkökäyrä ja hermon johtamisnopeuden tutkimukset (näissä ei mitään poikkeavaa) sekä lantio-ontelon tietokonetomografia (CT-kuvaus). CT-kuvissa näkyi, että eturauhanen oli melko takana, muttei tyrässä. Eturauhanen oli myös suurentunut ja lantiopohjan likakset olivat pettäneet molemmin puolin (tarkoittaen molemminpuolinen perineaalityrä, mikä oli jo tiedossa).
|
4 päivää leikkauksesta |
Tinolta korjattiin tässä ensimmäisessä leikkauksessa vasemman puoleinen tyrä (pahempi) ja Tinon paperissa lukee näin: "Tyrä korjattiin reiden ulkopinnalta otetun lihaskalvosiirteen avulla. Siirteen antama tuki vaikutti leikkauksen lopussa tukevalta.". Tino kastroitiin samalla, koska se alentaa tyrän uusiutumisriskiä.
Tinolla on nyt antibiootti- (Cotrim) ja kipulääkekuuri (Metacam). Haavat ovat pysyneet oikein siisteinä ja Tino voi hyvin. Tinolta leikataan vielä oikeanpuoleinen tyrä, mutta odotamme ensin, että ensimmäisen leikkauksen haavat paranevat.
|
Bordercollieden trimmaaminen on trendikästä... Pitäisikö koko koira ajaa kesäksi? ;) |
Devin kävi vuorostaan tuossa pari viikkoa sitten näyttämässä silmäänsä silmälääkärille (
Malmin Eläinklinikka Apex, Anna Valtonen). Devinillä on ainakin syksystä saakka ollut ruskea täplä vasemman silmän valkuaisen päällä. Koska tämä täplä on kasvanut, niin päätin käydä näyttämässä sitä silmälekurille. Täplä vaikuttaa onneksi olevan vaaraton pigmenttimuutos. Silmät olivat muutenkin kaikinpuolin kunnossa.
|
Täplä näkyy tässä kuvassa, eli vasen silmä. |
Nämä kastroimattomien anaalivaivat ovat kiinnostavia ja mutulla alidiagnosoituja. Koska tähän blogitekstiin varmaan eksyy joku muukin tietoa etsivä, niin kerron oman kokemukseni aiheesta. Nämä tapahtumat alkoivat yli kymmenen vuotta sitten, jolloin eturauhasvaivoista ei vielä puhuttu ja hoidettu yhtä paljon kuin nykyään.
VastaaPoistaKastroimaton uros alkoi noin 8-vuotiaana oireilla ulostamisvaikeuksilla, mitä hoidettiin anaalirauhasvaivoina. Varsinaista tulehdusta anaalirauhasissa ei ollut, mutta anaalirauhasneste ei meinannut enää tyhjentyä normaalisti. Lenkillä koira yritti jatkuvasti ulostaa, alkulenkistä kovalla, loppulenkistä melkein ripulilla jatkuvan kyykkimisen vuoksi. Tuotos oli vain sormenpaksuista 20 kiloisella koiralla. Peräaukko tuntui koiran mielestä ikävältä ja se nuoli sitä toistuvasti, jolloin peräaukkoon tuli krooninen hiivatulehdus ja huulipoimutkin olivat tulehdusherkkinä, mutta niitä hoidettiin puhdistuksella ja karvojen lyhyenä pitämällä. Eläinlääkäreillä rampattiin, anaalirauhasten tyhjennys ei vaikuttanut oloon ja jatkuvasta nuolemisesta johtuvaa peräaukon hiivatulehdusta hoidettiin paikallislääkkeellä. Peräaukon ympäristö oli siis laajentunut ja ärtynyt silmämääräisestikin. Parin-kolmen vuoden jälkeen taas eläinlääkäriä vaihtaessa tuli vastaan eläinlääkäri, joka totesi vaivan olevan hormonaalinen muutos peräaukon alueella, kuin turvotusdonitsi koiran sisällä peräaukon ympärillä. Hoitona kastrointi ja varoitti, että näin pitkälle edennyt muutos ei välttämättä tule enää koskaan täysin normalisoitumaan.
Koira kastroitiin diagnoosin pian saatuaan 11-vuotiaana. Kaikki tähän liittyvät vaivat helpottivat yllättävän pian ja ennakkovaroituksesta huolimatta koiran ulostaminen palautui täysin normaaliksi, eikä viimeisinä kolmena elinvuotenaan kärsinyt enää minkäänlaisista anaalirauhas- tai ulostamisvaikeuksista.
Toivon, että tietoa jakamalla edes jokin koira saisi avun nopeammin ja välttyisi pitkäaikaiselta epämukavuudelta. Itse kastrointihan on pieni operaatio, mutta pitkälle edennyt vaiva voi vaatia isompia operaatioita.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi! Toivottavasti joku, joka etsii tietoa aiheesta saa apua kirjoituksistamme. Kun itse etsin tietoa perineaalityrästä, niin melko vähän löytyi kokemuksia jaettuna.
PoistaMoi! eksyin tänne blogiisi kun etsein tietoa juuri tuosta perineaalityrästä, omalle koiralleni todettii juuri viime viikolla tuo sama vaiva ja olen nyt ihan paniikissa leikauksesta,joten olen yrittänyt mahdollisimman tarkasti tutkia tietoa perineaalityrästä. Oma koirani on leikkaamaton uros n.40kg ja täyttää tässä kuussa 8v ,Emme vielä tiedä onko molemmin puolinen mutta leikkauksen yhteydessä on tarkoitus tehdä samalla kastrointi, meille ehdotettiin samaa eläinsairaalaa joten olisi monta kysymystä leikauksesta jos vain viitsisit vastata :D
VastaaPoista-Emme asu itse helsingissä joten olisi kiva tietää joutuuko koira jäämään seuraavaksi päiväksi eläinlääkäriin kun olen itse jotenkin käsittänyt että koiran saa samana päivänä kotiin?
- Laitettiinko koiralle sulavat tikit vai pitääkö ne käydä poistattamassa?
- millaista henkilökuntaa ja palvelua kyseissä eläinsairaalassa sai? (meidän koira ei ole helpoin asiakas :/ )
- menikö leikkaus hyvin?
-miten on paraneminen lähtenyt käyntiin onko ollut kovinkin kipeä?
-minkä ikäinen teidän koira on?
- sen tiedän että hintava leikkaus on kyseessä mutta kuinka paljon suurin piirtein tuolla kyseisessä helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa maksoi?
Tuossa taisi olla nyt päällimmäiset kysymykset mitkä tulivat mieleen, jännittää ja pelottaa vain kovasti se oman koiran leikkaus ja nukutus että on kiva kuulla kohtalotovereiden mielipiteitä kun on itse ihan paniikissa :D Ja tsemppiä ja pikaista paranemista teille!
Tsemppi sinne! Minäkin olin tosi huolissani ennen leikkausta. Nyt jännitän vuorostaan mahdollista uusiutumista, ja toki sitä toista leikkausta. Vastaan mielelläni kysymyksiin, joten tässä vastauksia:
PoistaTino jäi Viikkiin yöksi, koska tätä siellä suositeltiin, jotta pääsevät seuraamaan vointia. Eläinlääkäri mainitsi kuitenkin, että jos omistaja haluaa, niin on mahdollista saada koira kotiin leikkauspäivänä. Itse koin kuitenkin paremmaksi/turvallisemmaksi mennä heidän ensisijaisen ohjeen mukaan ja antaa Tinon olla yötä klinikalla.
Tinolle laitettiin ihonsisäiset tikit, eikä niitä tarvitse käydä poistattamassa.
Tino osallistuu Yliopistollisen Eläinsairaalan perineaalityrä-tutkimukseen, joten aina kun käymme Viikissä, niin tapaamme eläinlääkäriä Tuuli Åhlbergiä. Hän on oikein mukava ja selittää asiat todella hyvin ja selkeästi. Olen muutenkin ollut tyytyväinen siihen henkilökuntaan, mitä olen tavannut. Tino on helppo käsitellä, joten minulla ei ole kokemusta hankalamman koiran kohtelusta.
Ensimmäinen leikkaus sujui hyvin. Toinen leikkaus on vielä edessä. Tässä vaiheessa on toki mahdotonta sanoa, miltä tulevaisuus näyttää ja paraneeko Tinon oireet kokonaan, tai uusiutuvatko tyrät.
Tino leikattiin viime torstaina ja pääsi perjantaina päivällä kotiin. Tino on ollut tosi reipas ja iloinen heti perjantaista lähtien, eikä se ole lainkaan vaikuttanut kipeältä. Tämä lienee kuitenkin aika yksilöllistä. Saimme varuiksi myös reseptin kovemmille kipulääkkeeille mukaan, mutta näille ei ole ollut tarvetta, eli Tino saa kipulääkkeenä ainoastaan Metacamia kerran päivässä 5-6 päivän ajan. Tinon ulostamis- sekä muut ongelmat on jossain määrin jo nyt paremmalla mallilla. Ulostamisongelmaa esiintyy kuitenkin edelleen, mutta tämä lienee normaalia, kun toisen puolen tyrä on vielä leikkaamatta.
Tino on 8-vuotias (painaa reilut 22 kg).
Oletko tutustunut Yliopistollisen Eläinsairaalan perineaalityrä-tutkimukseen, eli se mikä tuolla Viikissä on käynnissä? Täältä löytyy tietoa:
http://elainsairaala.helsinki.fi/fi/uutiset/2017/10/tutkimus-koirien-perineaalityran-hoidosta
sekä täältä (myös hintoja): https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/tiedote_perineaalityratutkimuksesta.pdf
Koska Tino osallistuu tutkimukseen, niin leikkaushinnat ovat edullisempia ja kontrollikäynnit leikkauksien jälkeen ovat ilmaisia. Lisäksi ensimmäisen leikkauksen yhteydessä tehtiin muutamia ilmaisia tutkimuksia, mitä ei normaalisti tehtäisiin. Tutkimukseen osallistuminen vaatii tietenkin, että on mahdollisuus käydä kontrolleissa, joten en tiedä sopiiko se sinulle, jos asut kauempana.
Leikkausta edeltävä tarkistuskäynti maksoi n. 150 € (siinä oli mukana verinäytteet). Ensimmäinen leikkaus, jolloin myös Tino kastroitiin maksoi n. 760 €. Siihen päälle tuli vielä lääkket (antibiootti + tulehduskipulääke) apteekista haettuna, n. 30 €. Toisen leikkauksen hinta-arvio on n. 550 €. Nämä hinnat, paitsi tarkastuskäynti, ovat tosiaan alennettuja hintoja.
Kiitos vastauksista!Nyt vain odotellaan tietoa että onko meidän koira sopiva tutkimukseen.
PoistaToivottavasti koiriemme vointi kohenee pikaisesti! Päivittelen tänne lisää, kunhan käymme kontrollissa ja toisessa leikkauksessa.
PoistaToivotaan! Tänään saimme juuri selville että meidän koira ei ole sopiva tutkimukseen joten etsimme tällä hetkellä toista eläinlääkäriä ketä voisi suorittaa toimenpiteen ja ketä olisi myös lähempänä meitä.
PoistaHarmi ettei koirasi ollut sopiva tutkimukseen, mutta toivottavasti löydätte leikkausta tekevän eläinlääkärin sieltä lähempää. Meillä on tänään ensimmäinen päivä ilman kipulääkkeitä, ja myös antibioottikuuri loppui.
PoistaLöysimme parin tunnin ajomatkan päästä meiltä sijaitsevan eläinlääkärin Akaasta,meillä on leikkaus viikolla 20 jännittää/pelottaa kovasti!Miten teillä on nyt sujunut ilman kipulääkkeitä?
PoistaHyvä että teille löytyi sopiva eläinlääkäri! Tino on ainakin toistaiseksi näyttänyt pärjäävän hyvin, vaikka lääkitys on lopetettu :)
PoistaHei, Olisi kiva tietää mitä Tinolle nykyään kuuluu? Miten meni ensimmäiset vuodet leikkauksen jälkeen? Uusiutuiko vaiva?
PoistaKiitos kysymyksistä Johanna! Tino voi oikein hyvin ja on jo eläköitynyt aktiivisesta harrastamisesta, mutta elää kyllä hyvin aktiivista arkea (Tino täyttää maaliskuussa 11).
PoistaPerineaalityrät eivät ole uusiutuneet, joten tässä on jo vierähtänyt n. 2,5 vuotta ilman niitä vaivoja. Kirjoitin vuositarkastuksesta heinäkuussa 2019, jos olet kiinnostunut lukemaan lisää:
https://annasilvan.blogspot.com/2019/07/yli-vuosi-tinon-perineaalityra.html