Eilen meillä oli pitkästä aikaa ihan kotipäivä ilman sovittua menoa ja suuntasin tietenkin koirien kera metsälenkille, kamerankin nappasin mukaan. Pippiniä ja Ironia pidän vapaana niin että kulkevat takanani, jotta ovat helpompia kontrolloida ja pysyvät käskyn alla. Ihan vaan sen takia kun molemmilla, etenkin Ironilla on kova riistavietti ja jos ne saa juosta ympäriinsä metsässä, niin hajut harhauttavat niitä helposti kauaskin. Erillisellä käskyllä vapautan niitä sitten välillä, jotta pääsevät juoksentelemaan vapaammin, lähinnä aukeilla paikoilla. Tino vuorostaan saa juosta melko vapaasti koska pitää hyvän kontaktin minuun.
Olimme ehkä ehtineet puoleen väliin meidän lenkkiä kun näin että vastaan tuli pari ihmistä, en nähnyt oliko heillä koiria, mutta minulla on aina tapana ottaa koirat kiinni jos näen muita. Pippin ja Iron olivatkin vieressäni/ takanani ja pyysin odottamaan samalla kun kutsuin Tinoa tulemaan. Tinokin tuli heti käskystä, mutta muutama metri sen perässä tuli amstaffi-uros. Tiesin ettei se tiedä hyvää koska samainen nuori uros (alle vuoden ikäinen) oli parisen viikkoa aikaisemmin käynyt Ironin ja Pippinin päälle. Silloin ei onneksi käynyt mitenkään, sen omistaja oli sinä kertana lähellä ja sai koiran nopeasti kiinni. Omistaja totesi silloin että urokset ovat uroksia ja että kyllä hänen koiransa tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa, kunhan muut eivät käyttäydy provosoivasti. Tarkoittaakohan tämä että alle vuoden ikäinen koira tulisi aina saada kokea olevansa pomo eikä ikinä alistua?
Tällä kertaa omistaja oli kauempana kun hänen koiransa lähestyi meitä, nappasin Pippinin pois alta, roikotinkohan pannassa vai otinkohan kainaloon? En muista. Amstaffi tuli haistelemaan Ironia ja Iron haisteli sitä hieman ja yht´äkkiä amstaffi kävi päälle ja oli todella nopeasti heittänyt Ironin alleensa ja sekä puri että ravisteli Ironia joka oli maassa. Itse olin aika hysteerinen koska olin aivan varma että vieras koira tappaisi Ironin, sen verran rajusti hyökkäsi. Huusin omistajille, jotka edelleen olivat kauempana, vissiin paikoillaan (!) että tulkaa hakemaan se pois samalla kun yritin kaikin keinoin saada lopetettua hyökkäyksen. Nuori mies tulikin juosten, vaikka tuntui että meni ikuisuus ennen kuin oli meidän kohdilla ja sai nostettua koiransa pois Ironin päältä. Nappasin nopeasti Ironin kainaloon ja mies vei oman koiransa hieman kauemmaksi rauhoittumaan.
Huomasin että Ironin toinen silmä punoitti, mutta muuten koira näytti olevan täysin kunnossa. Kävin nopeasti läpi, enkä silloin löytänyt mitään jälkiä. Amstaffin omistaja kysyi kävikö mitenkään ja taisin sanoa että toista silmää punoitta, mutta muuten näyttää olevan kunnossa. Mies pyysi anteeksi, mutten tiedä ymmäriskö hän miten pahasti olisi voinut käydä. Borderterrierillä ja etenkin Ironilla on luojan kiitos paksu, elastinen nahka, mutta ohutnahkaiselle koiralle olisi voinut käydä todella huonosti koska hyökkäävä koira tosiaankin ravisteli puremisen lisäksi.
Kävin Ironin läpi vielä kotona perusteellisemmin, mutten löytänyt jälkiä. Tänään aamulla löysin sitten parit pistohaavat kun olivat turvonneet yön aikana, en tiedä miten missasin ne eilen. Soitinkin meidän el.lääkärille varmistaakseen olisiko syytä tuoda näytille ihan varmuuden vuoksi ja hänen mielestä kannattaa tulla jotta saa haavat tarkistettua. Pistohaavat kuulemma tulehtuvat helposti, joten saattaa olla että Iron saa antibioottikuurin.
Taisimme silti selvitä säikähdyksellä, vaikka olikin todella ikävä ja kauhistuttava tilanne. En halua heittää sontaa kyseisen rodun niskaan, mutta toivoisin että omistaja ymmärtäisi jatkossa pitää koiransa kiinni, kun ei kerran ole hallinnassa. Omistaja yritti kutsua koiraa pois ennen kuin se pääsi meidän luokse, mutta koira ei noteerannut häntä.
Tulipa tänne pidempi tarina tällä kertaa, sen verran tapahtuma sai minut pysähtymään ajattelemaan. Lopetan sentään kirjoitukseni kuvalla Tinosta joka on jo iso poika, 5 ½ kk!
Olimme ehkä ehtineet puoleen väliin meidän lenkkiä kun näin että vastaan tuli pari ihmistä, en nähnyt oliko heillä koiria, mutta minulla on aina tapana ottaa koirat kiinni jos näen muita. Pippin ja Iron olivatkin vieressäni/ takanani ja pyysin odottamaan samalla kun kutsuin Tinoa tulemaan. Tinokin tuli heti käskystä, mutta muutama metri sen perässä tuli amstaffi-uros. Tiesin ettei se tiedä hyvää koska samainen nuori uros (alle vuoden ikäinen) oli parisen viikkoa aikaisemmin käynyt Ironin ja Pippinin päälle. Silloin ei onneksi käynyt mitenkään, sen omistaja oli sinä kertana lähellä ja sai koiran nopeasti kiinni. Omistaja totesi silloin että urokset ovat uroksia ja että kyllä hänen koiransa tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa, kunhan muut eivät käyttäydy provosoivasti. Tarkoittaakohan tämä että alle vuoden ikäinen koira tulisi aina saada kokea olevansa pomo eikä ikinä alistua?
Tällä kertaa omistaja oli kauempana kun hänen koiransa lähestyi meitä, nappasin Pippinin pois alta, roikotinkohan pannassa vai otinkohan kainaloon? En muista. Amstaffi tuli haistelemaan Ironia ja Iron haisteli sitä hieman ja yht´äkkiä amstaffi kävi päälle ja oli todella nopeasti heittänyt Ironin alleensa ja sekä puri että ravisteli Ironia joka oli maassa. Itse olin aika hysteerinen koska olin aivan varma että vieras koira tappaisi Ironin, sen verran rajusti hyökkäsi. Huusin omistajille, jotka edelleen olivat kauempana, vissiin paikoillaan (!) että tulkaa hakemaan se pois samalla kun yritin kaikin keinoin saada lopetettua hyökkäyksen. Nuori mies tulikin juosten, vaikka tuntui että meni ikuisuus ennen kuin oli meidän kohdilla ja sai nostettua koiransa pois Ironin päältä. Nappasin nopeasti Ironin kainaloon ja mies vei oman koiransa hieman kauemmaksi rauhoittumaan.
Huomasin että Ironin toinen silmä punoitti, mutta muuten koira näytti olevan täysin kunnossa. Kävin nopeasti läpi, enkä silloin löytänyt mitään jälkiä. Amstaffin omistaja kysyi kävikö mitenkään ja taisin sanoa että toista silmää punoitta, mutta muuten näyttää olevan kunnossa. Mies pyysi anteeksi, mutten tiedä ymmäriskö hän miten pahasti olisi voinut käydä. Borderterrierillä ja etenkin Ironilla on luojan kiitos paksu, elastinen nahka, mutta ohutnahkaiselle koiralle olisi voinut käydä todella huonosti koska hyökkäävä koira tosiaankin ravisteli puremisen lisäksi.
Kävin Ironin läpi vielä kotona perusteellisemmin, mutten löytänyt jälkiä. Tänään aamulla löysin sitten parit pistohaavat kun olivat turvonneet yön aikana, en tiedä miten missasin ne eilen. Soitinkin meidän el.lääkärille varmistaakseen olisiko syytä tuoda näytille ihan varmuuden vuoksi ja hänen mielestä kannattaa tulla jotta saa haavat tarkistettua. Pistohaavat kuulemma tulehtuvat helposti, joten saattaa olla että Iron saa antibioottikuurin.
Taisimme silti selvitä säikähdyksellä, vaikka olikin todella ikävä ja kauhistuttava tilanne. En halua heittää sontaa kyseisen rodun niskaan, mutta toivoisin että omistaja ymmärtäisi jatkossa pitää koiransa kiinni, kun ei kerran ole hallinnassa. Omistaja yritti kutsua koiraa pois ennen kuin se pääsi meidän luokse, mutta koira ei noteerannut häntä.
Tulipa tänne pidempi tarina tällä kertaa, sen verran tapahtuma sai minut pysähtymään ajattelemaan. Lopetan sentään kirjoitukseni kuvalla Tinosta joka on jo iso poika, 5 ½ kk!
 |
| Selkeästi työkoiran liikkeet! |
Kommentit
Lähetä kommentti